Pukkilaukkaa pillihousuissa

Salakavalat kun näistä ei edes osais sanoo
että ne on ratsastuskengät.

Hööksissä käydessä mukaan tarttui  ratsastuskengät ja housut. Haha, nyt mulla on sit ihan omat oikeet pillipöksyt, melko gay? Chapsit jäi uupumaan,  koska en kuulemma myyjän mukaan tarvii sellasii, kun en ratsasta 5 hevosta päivässä + ja ettei tuohon kenkämalliin käy mitkään. Mun mielipide on se, että myyjä oli tällaisen aloittelijan kohdalla vaan ehkä vähän ylimielinen tai muuten laiska etsii saappaanvarsista kokoja.  :P Katotaan tarviiko sellaiset hommaa myöhemmin sit kuitenkin. Kypärää ei vielä löytynyt myöskään, sellaista mieleistä, missä mun pää ei näytä molluskalta.

Namilla oli sponsorin edustusvetimet päällä.
Screenshotti videolta.

Videolla 9. ratsastuskerta. Valitettavasti siitä puuttuu laukka molempiin suuntiin... Ja se, kun Nami yritti taas tiputtaa mut kyydistä! Tällä kertaa se vetäisi herneet nenään, kun ulkokentän peili oli menny huuruun ja ratsastettiin sitä kohti. Ihan kun se ei olis ollut siinä aikasemmilla kierroksilla... Harmi, ettei yhtäkään kertaa pukitteluista olla saatu videolle. Pro rider, pysyin taas kyydissä! Go-pron joutuus ehkä ostamaan jatkoo ajatellen: koutsille vaan päähän, nii tulee meijän sekoilut nauhalle. 

Alkeiskurssi alkaa nyt torstaina, ja toivottavasti sieltä sais lisää itsevarmuutta tähän hommaan. Just nyt tuntuu et oon lähinnä säkkimaisteri, könttinä kyydissä.
Namin jälkeen ratsastuskouluhevosten pitäis kuulemma olla piece of cake, ainakin istua ravissa, ja muutenkin kun ne on kokeneempia. Jos pääsis treenaamaan laukkaa ja ohjaamaankin, itse eikä vaan liinassa. Ja joskus sitten niitä esteitä, kun on noi hallintalaitteet kunnossa.